YLE:n nettisivuilla uutisoitiin että UMF on menossa konkurssiin, koska Turun kaupunki ei pysty tukemaan festivaalia. Paljolti samaan tyyliin ajettiin Koneisto aikanaan Helsinkiin. Sama uutinen oli myös Turun Sanomissa.
En yhtään ihmettele Parkkarin epätoivoa. Olen monet kerrat itsekin tuskaillut kaupungin asennetta ns. nuoriso- tai populaarikulttuurin musiikkitapahtumiin. Olin pettynyt ja vihainen kun Koneisto menetettiin. Koneiston tai UMF:n musiikkityyli ei ole minun makuuni, mutta tapa jolla kaupunki on vitkastelullaan tappanut molemmat festivaalit pistää sapen kiehumaan. Turulla ei ole muutenkaan erityisen hyvä maine.
Ruisrock menetettiin sekin helsinkiläiselle järjestäjälle, joka oitis – säästökuuriin vedoten – muutaman vuoden aikana muutti elävän ja vaihtelevan festivaalin parin suomalaisen (ja ehkä parin ruotsalaisen) bändin vakiokeikkapaikaksi. Varsinaissuomalaisia bändejä ei Ruisrockissa ole sen jälkeen juuri esiintynyt. Kaverin kanssa vitsailtiin että järjestäjällä on ohjelman teko helppoa: “copy paste” käyttöön ja muuttaa vain vuosiluvun esitteisiin!
UMF olisi voinut välttää suurimman osan rahaongelmista, jos kaupunki olisi antanut maankäyttöluvat ajoissa ja poliisi myöntänyt alkoholiluvat ilman lääninhallituksen väliintuloa. Syytä lupien eväämiseen ei ollut. Samoin järjestysmiesten määrän kolminkertaistaminen tuntuu sekin pelkältä kiusanteolta.
Muuta selitystä en keksi kuin kaupungin pahanlaatuinen asennevamma!
