Vakiolausahdukseni “mikään ei ole ilmaista” (muunnelmani kuuluisasta ilmaisesta lounaasta) sai taas uutta merkitystä kun lueskelin Teostory -lehdestä The Pirate Bayn oikeudenkäyntiin liittyvää artikkelia.
Heti alkuun täytyy sanoa että luotan artikkelin paikkansapitävyyteen, sillä on hyvin todennäköistä että Teosto jos joku on perehtynyt sekä lainsäädäntöön että oikeudenkäynnin kiemuroihin antaumuksella. Johtopäätöksistä voi sitten kiistellä.
Artikkelissa kiinnitettään huomio siihen, että TPB ratsastaa näkyvästi aatteellisuudella, mutta todellisuudessa käärii hyvät rahat omistajien taskuihin piilossa julkisuudesta. Osa imagon rakentamista ovat olleet mm. ilmeisen populistiset vastaukset tekijänoikeuden haltijoille, kun nämä ovat pyytäneet laittoman materiaalin poistamista. Lainaus artikkelista:
Vastauksessaan Dreamworksille he kertoivat kirjeen lähettäjien olevan ”idiootteja, joiden tulisi työntää sisäänsä teleskooppipatukat”. Kirje loppui selkeään tervehdykseen ”Go and fuck yourself ”. (sivu 12)
Tämänkaltaiset kommentit saavat varmasti aikaan innostuneita reaktioita laittomasti lataavien joukoissa.
Totuus on että TPB on tuottava bisnes, joka tahkoaa rahaa omistajilleen ja rahoittajilleen. Rahavirrat on ohjattu erinäisten peitefirmojen kautta veroparatiiseihin, ja poliisi on löytänyt vain osasta joitain dokumentteja, joko suoria tai välillisiä. Summat ovat melkoisia.
Rahat Britannian Neitsytsaarilla
Julkisuudessa Pirate Bay ja piraatit esiintyvät aatteellisena liikkeenä, ja varmasti joukkoon joku ilmaisuuteen perustuvaan talouden ikiliikkujaan uskova mahtuukin. Pirate Bay pyöritti kuitenkin poliisitutkimusten mukaan merkittäviä rahasummia. Verotuksessa tekijämiehet ovat olleet vähätuloisia tai varattomia – monimiljonääri Carl Lundströmiä lukuun ottamatta.
Vuoden 2006 ratsiassa poliisi takavarikoi Pirate Bayn keskeisten tekijöiden sähköpostiliikennettä, jossa pohditaan, kuinka rahat jaetaan ja minne ne laitetaan. Poliisi löysi piraattien tietokoneilta myös postia, jossa sivuston israelilainen ilmoitusmyyjä Oded Daniel raportoi helmikuun 2006 mainosmyynnin tuoton olevan yli 72 000 Yhdysvaltain dollaria ja maaliskuun 2006 ajalta 85 000 dollaria. Hän vastaa myös eräiden isojen torrent-pohjaisten pornosivustojen mainosmyynnistä.
Nyt tuomittu Gottfrid Svartholm Warg oli säilyneen sähköpostin mukaan pyytänyt tammikuussa 2006 Danielia lähettämään hänelle ”noin 3 000 dollaria osuudestani Pirate Bayn voitosta”, mutta ”verovapaasti” eikä Western Unionin rahaliikennepalvelun
kautta.Daniel lupasi vastauksessaan rahojen menevän Svartholm Wargin tilille Britannian Neitsytsaarilla. Pirate Bayn mainosmyynnin tuotosta on hajatietojen lisäksi lähinnä vain arvioita, koska rahaliikenne kulkee ulkomaisilla tileillä veroparatiiseissa.
Ruotsalainen yritys keräsi mainosrahat Pohjolassa ja toimitti ne Random Medialle Sveitsiin. Sen osoitteessa toimi Danielin veroneuvontayhtiö Geneva Management Group. Danielin yhtiö myi ilmoituksia muualla maailmassa.
Lehtihaastattelussa vuonna 2006 ruotsalaisyrityksen edustaja kertoi keräävänsä sivuston mainostuloja 600 000–800 000 kruunua kuukaudessa. Kallein ilmoitus maksoi tällöin 200 000 kruunua päivässä – ja niitä oli myyty neljä.
Pirate Bayn juristi Mikael Viborg kertoi Realtid-lehden haastattelussa vuonna 2006 näin: ”Olemme huijanneet kaikkia. Rahat päätyvät veroparatiisi Britannian Neitsytsaarille. Sen saa selville, jos on terävä.”
Oikeus löysi laskuina ja rahaliikennetositteina todisteet sille, että syytetyt olivat saaneet mainostuloista ainakin 1,2 miljoonaa kruunua (113 000 euroa).
Poliisi on myös löytänyt hyvin yksityiskohtaisen sopimuksen, jolla ruotsalaispiraatit ja Daniel perustavat Pirate Bayn sivuja hallinnoivan Transworld Advertising Corporationin Britannian Neitsytsaarille. Se oli vain suunnitelma, piraatit kertoivat poliisille. Vastaava yhtiö oli kuitenkin toiminut Pirate Bayn rahaliikenteessä.
Kuulusteluissa syytetyt olivat oikeuden asiakirjojen mukaan liikuttavan tietämättömiä Danielin toimista. Peter Sunde Kolmisoppi kertoi ihmetelleensä, miksi Daniel lähetti hänelle raportteja mainostuloista, mutta kertoi toimineensa ruotsalaisen mainosmyyntiyhtiön ja Danielin yhteyshenkilönä. Kokenut liikemies Carl Lundström ei tiennyt, miksi Daniel oli varannut rahaa hänen tiliinsä. Oikeus oli eri mieltä.
Yhteistyö Oded Danielin kanssa on houkuttelevaa myös siksi, että hänellä on Internet-mainontaan liittyviä teknisiä patentteja. Immateriaalioikeuksia vastustavat ruotsalaispiraatit käyttivät niitä oman liiketoimintansa rahoittamisessa – tietysti korvausta
vastaan. (sivu 11)
Etenkin viimeisen kappaleen lause herättää jonkinmoisen vinon hymähdyksen lukijassa.
Mainostulojen keräämisessä ei ole mitään väärää, se on vain bisnestä. Tulojen kerääminen on kuitenkin oikeudenkäynnin kannalta oleellista, koska se todistaa että toiminta on kaupallista ja ansiotarkoituksessa perustettu.
Varojen kierrättäminen veroparatiiseihin on oleellista kun vältellään veroja. Se ei ehkä ole rikollista, mutta eettisesti kyseenalaista. Rahavirtojen piilottelu on kuitenkin ollut TPB:n imagon kannalta oleellista, kun on haluttu luoda kuva aatteellisesta, voittoa tuottamattomasta järjestöstä. Viimeisin tempaus imagon luomisessa on TPB:n myymisen (kauppahinta 60 miljoonaa kruunua eli n. 10 miljoonaa euroa) jälkeen annettu lausunto jossa luvataan että myyntitulot säätiöidään aatteellisen toiminnan rahoittamiseksi. Voiko tähän lausuntoon luottaa?
Nopeasti arvioiden vuonna 2006 TPB:n mainostulot ovat olleet vähintään 7,2 miljoonaa kruunua. Suurin osa rahavirroista on niin hyvin peitetty, että on syytä olettaa tuloja olleen enemmänkin. TPB:n toiminta on kasvanut vuosi vuodelta, ja käyttäjämäärä monikertaistunut joka vuosi. Se korreloi tietysti heti mainostuloihin.
Huolimatta siitä että TPB myytiin suurella summalla, on hyvinkin mahdollista että kauppasumma on jo tienattu kasvavilla mainostuloilla ainakin kertaalleen.
Toki TPB:n toiminta vaatii henkilökuntaa ja laitteita, mutta on perusteltua olettaa että näillä tuloilla jää jo reippaasti jotain käteenkin. Toiminta ei siis todellakaan ole epäkaupallista, ja aatteellisuudestakin alan olla eri mieltä. Aatteellisuudella on niin helppo ratsastaa omaa etua tavoitellessa, sen on historia todistanut jo moneen kertaan.
Rahoittajana erikoinen monimiljonääri
Pirate Bay -tuomiossa rangaistuksiin määrättiin myös palvelun osaomistajana Carl Lundström. Nimi ei ehkä sano suomalaisille mitään, mutta Ruotsissa hänet tunnetaan. Wasabröd-näkkileipätehtaan yhtenä perijänä hänestä tuli monimiljonääri suvun myydessä tehtaan ulkomaille 1982.
Sveitsissä asuva Carl Lundström on tuomittu yhdessä muutaman skinimiehen kanssa kahden chileläisen pahoinpitelystä Tukholmassa 1986 ja on tunnettu vankoista siirtolaisvastaisista mielipiteistään. Hän on lehtitietojen mukaan tukenut sekä rahoittanut monia äärioikeistolaisia ja siirtolaisvastaisia järjestöjä.
Viime vuonna erään hänen yhtiönsä toimitusjohtaja tuomittiin aseellisesta ryöstöstä. Mies oli natsijärjestöksi luonnehditun Nordiska förbundetin keskeisiä aktiiveja ja ryöstö liittyi järjestöstä eroon haluavan jäsenen pelotteluun.
Pirate Bay toimi Lundströmin Rix Telecom -yhtiön palvelimilla ja piraattiteknikko Frederik Nejd oli yhtiön palkkalistoilla sivuston kehittämisen ja kasvattamisen aikana. Tukholman käräjäoikeuden tuomion jälkeen Lundströmin asiamies sanoi uutistoimisto
TT:lle, että Lundström maksaa kaikki tuomitut korvaukset. (sivu 11)
Carl Lundströmin menneisyys tai aatemaailma ei välttämättä liity TPB:hin mitenkään, mutta herättää kyllä ajatuksia siitä, onko liikemiehen TPB:stä tahkoama raha mennyt osittain yllä mainitun kaltaisten äärioikeistolaisten järjestöjen toimintaan.
Nyt kaikki aatteelliset piraatit tietysti kavahtavat takajaloilleen ja päättävät trollata kaikin mahdollisin tavoin tätä blogia, mutta miettikääpä kukin ensin itse tykönänne miten vähän tiedätte TPB:n perustajista ja heidän motiiveistaan.
Oliko aate mukana alusta asti, katosiko se matkan varrella kun rahan houkutus kävi ylivoimaiseksi, vai mitä tapahtui?
Jos kaikki tämä kerran on faktaa, niin voit varmasti myös esittää jonkinlaisia lähteitä tiedoillesi?
Hm. Rautalankaa: lue lehti. Eiköhän nuo oikeudenkäynnin faktat ole kuitenkin melko helposti haettavissa.
Ei ole mikään salaisuus että TPB on kerännyt ja kerää mainostuloja.
“Nopeasti arvioiden vuonna 2006 TPB:n mainostulot ovat olleet vähintään 7,2 miljoonaa kruunua.”
Itse arvioin nopeasti, että mainostulot ovat vähintään 150 miljoonaa kruunua. Arvioni perustuu lähteeseen, jonka kyllä löytää jos haluaa. Ei nämä asiat mitään salaisuuksia ole. Lukisivat piraatit enemmän lehtiä.
arvioija, olet varmasti lähellä totuutta, mutta heitin vain varovaisen “minimiarvion” ettei sitten taas päästä sanomaan kuinka minä liioittelen ja paisuttelen…
Lopetin lueskelun tähän: “kun lueskelin Teostory -lehdestä”
Niinpä niin… Onhan se rankkaa kun oma idoli näyttäytyy täysin uudessa valossa.
Ihanaa lukea vihdoin blogikirjoitus joka puolustaa tekijänoikeuksia. Kiitos Teija. Olin itsekin valmistellut juuri blogausta samaisesta Teostoryn jutusta…
Vaikka olisi tekijänoikeuksista mitä mieltä tahansa, niin mielestäni se, että PB:n jampat pyörittivät myös omat henkilökohtaiset tulonsa “verovapaasti” peitefirmojen kautta on joka tapauksessa moraalitonta toimintaa.
Kiitos itsellesi, on mukavaa saada välillä positiivista palautetta
Nykyään tekijänoikeuskeskustelua (ainakin netissä) terrorisoi äänekäs vähemmistö, joka nakkaa moskaa niskaan kaikille jotka vähänkään kyseenalaistavat piratismin moraalia.
Mutta sen oletkin jo varmaan huomannut
Jeps.
Viimeisin blogaukseni käsitteli juuri aihetta…
Noin niinkuin tyhmänä kysymyksenä, niin näyttääkö sinusta TPB:n sivuilta löytyvät mainokset siltä, että sivusto olisi tekijänoikeusjärjestöjen väittämä rahasampo? Jos meinaan sen tasoinen mainostus riittäsi, niin meillä olisi paljon enemmän mainosrahoitteisia sivustoja.
Kuvittelisin että poliisi on tutkinut asiaa aika tarkkaan… Kyse ei ole tekijänoikeusjärjestöjen väitteistä vaan tutkinnan antamista tuloksista.
Kuvittelisin kanssa, että Ruotsin poliisi on suht tarkkaan seurannut TPB:n toimintaa. Poliisin arvio vuoden 2006 ratsian aikana mainostuloista oli muuten 150000 euroa ja se luku oli myös virallisessa syytteessä ja sitä kokoluokkaa oli myös se summa mitä oikeudessa tuli todistettua.
Yritin äsken googlettaa et oliko siihen mitään syytä miksi syyttäjä arpoi kymmenkertaisilla luvuilla niin aika heppoisilla todisteilla ne oli oikeudessa liikkeellä. Esimerkiksi ruotsalaisen Eastpoint Median Luar Busóa (se tyyppi joka väitti keräävänsä sivustolle mainostuloja 600 000–800 000 kruunua kuukaudessa.) ei nähty todistajana ja Eastpoint oli sentään mainittu Oded Danielin mainosmyyntiraporttimaileissa.
Sen sijaan oikeudessa nähtiin täysin spekulatiivisia arvioita siitä mitä mahdollisesti sen kokoisen sivuston mainosmyynti voisi olla.
“Yritin äsken googlettaa et oliko siihen mitään syytä miksi syyttäjä arpoi kymmenkertaisilla luvuilla niin aika heppoisilla todisteilla ne oli oikeudessa liikkeellä. Esimerkiksi ruotsalaisen Eastpoint Median Luar Busóa (se tyyppi joka väitti keräävänsä sivustolle mainostuloja 600 000–800 000 kruunua kuukaudessa.) ei nähty todistajana ja Eastpoint oli sentään mainittu Oded Danielin mainosmyyntiraporttimaileissa.
Sen sijaan oikeudessa nähtiin täysin spekulatiivisia arvioita siitä mitä mahdollisesti sen kokoisen sivuston mainosmyynti voisi olla.”
Tuonpa takia en itse lähtenyt tekemään mitään kummempia arvioita noista tuotoista. Viimeiseen lauseeseen sen verran, että mikäli tilastotietoja osataan käyttää oikein (eikä väärinkäyttää, kuten yleensä) osataan varmaan antaa melko oikeaan osuva arvio mainosmyynnistä.
Arvioitahan vaikeuttaa nimenomaan se että varoja piilotettiin veroparatiiseihin ja lähes kaikki todisteet on ehditty hävittää, jos mitään kuitteja alunperin olikaan. Spekulaatioita, spekulaatioita…
Sekin onko rahaa saatu tai annettu on tekijänoikeudelliselta kannalta loppujen lopuksi merkityksetöntä. Laiton jakelu loukkaa tekijöiden omistusoikeutta teoksiin riippumatta siitä tienattiinko sillä rahaa.
Noin moraaliselta kannalta vain hymyilyttää melko vinosti kun tyypit jotka esittävät olevansa piraattiritareita päätyivätkin loppujen lopuksi tienaamaan piratismilla.
P.S: tulipa vaan alkuperäisestä kysymyksestäsi mieleen että oikeuskohu on saattanut kyllä karkottaa mainostajia jonkin verran. En ole TPB:n sivuilla käynyt joten en osaa sanoa onko mainonta muuttunut vuosien aikana ja mihin suuntaan, mutta villi veikkaus on että osa mainostajista on ottanut jalat alleen.
Näh, aina se on ollut aina tuollaista kämästä pornospämmi/facebookmainokset/google adwords tasoa. Ainoa mikä tuossa on oikeastaan muuttunut on et mainostajien tyyli on mennyt epämääräisempään suuntaan kun google mainokset sun muut ovat jääneet pois. Toinen muutos on lähinnä mainosten määrän lisääntyminen vastaamaan kuluja.
Noh mut veikkaisin et oikeampi tapa käsitellä TPB:n tuloja on se, että milloin niiltä loppuu rahat touhun pyörittämiseen kuin se et millaisen rahakasan päällä ne istuu.
Esimerkiksi se et ne eivät ole siirtyneet eri puolilla maailmaa oleviin peilipalvelimiin vaan ovat käytännössä yhden yhteyden takana kertoo aika hyvin siitä et niillä ei ole rahaa (tai aikaa) moiseen.
“Esimerkiksi se et ne eivät ole siirtyneet eri puolilla maailmaa oleviin peilipalvelimiin vaan ovat käytännössä yhden yhteyden takana kertoo aika hyvin siitä et niillä ei ole rahaa (tai aikaa) moiseen.”
Tai halua?
Tähän uutiseen afaik perustuu siis Teostoryn jutun tiedot alunperin ja Luar Buso on tää sankari.